Tavallisesti nukun lomalla ja vapaapäivinä kevyesti kahteentoista ja joskus jopa ylikin puolenpäivän, mutta tänään potkin itseni ylös sängystä jo yhdeksältä, eli samoihin aikoihin kun A lähti töihin. Ja miten ihanaa olikaan nautiskella aamukahvista aamuauringossa, käydä rauhassa suihkussa ja lotrata hoitoaineella oikein pitkän kaavan mukaan ja huomata sitten, että kello ei ole vielä edes kymmentä. koko päivä aikaa vain omille jutuille ja ajatuksille (+ pakollinen asiainhoito alias verotoimistossa käynti), huikeaa.
Hyvin alkaneen päivän ja porottavan auringon rohkaisemana pukeuduin myös ensimmäistä kertaa tänä vuonna shortseihin ja jätin sukkahousut vaatekaappiin. Jokaisen kesän ensimmäinen shortsipäivä on aina hirvittävän jännittävä, kun ei oikein ole varma että onko niitä shortseja vielä korrektia käyttää. Kaupungillakin tulee vielä tasaisin väliajoin vastaan ihmisiä nahkatakit päällä, pitkät housut jalassa ja huivit kaulassa. Tänään päätin kuitenkin olla rohkea, eikä kukaan mulkoillut tai purrut, eli selvisin farkkushortseineni kyseisestä koettelemuksesta hengissä ja hyvillä mielin. Elän myös toivossa että nämä valkeat kalkkunakoivetkin saivat itseensä edes pienen häivähdyksen kesäväriä shortsikauden avaamisen kunniaksi.
Vapaapäivänä on myös hyvä tehdä täsmäiskuja kirpputoreille kun on kerrankin kunnolla aikaa kiertää jokainen pöytä, tutkia pienetkin nurkat huolella ja kaivaa myllättyjen vaatekasojen alta esiin todellisia aarteita. Yllä näkyy tänään löytyneistä aarteista pari, Fidalta löytyneet mansikka- ja puukorvikset. Taidankin pujottaa mansikat korviini hetimiten kun kipaistaan A:n kanssa iltasumpeille ulos auringonpaisteeseen. Kivaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti